kotipoltto

On olemassa kaksi luotettavaa ratkaisua jotka
toimivat hyvin.

1. Termostaatti asetetaan kolonnin yläosaan. Kun lämpötila nousee liian korkeaksi, termostaatti katkaisee virran lämpöpatruunan VIIMEISESTÄ ELEMENTISTÄ. Tislaus jatkuu vähän pienemmällä lämmönsyötöllä eikä keskeydy “hitausvaiheen“ ajaksi kunnes termostaatti päästää taas virtaa
   lävitseen. Halpa ja tehokas ratkaisu. 
2. Elektroninen ohjain liitetään kontaktilämpömittariin kolonnin yläosassa. Huomioi että kontaktilämpömittari kestää ainoastaan joitakin voltteja ja se täytyy liittää elektroniikkaan. Kun lämpötila nousee liian korkeaksi, ohjain kytkee virran lämpölevyyn siten että se kulkee reostaatin (portaaton tehonsäädin) läpi joka on asetettu hiukan alhaisemmalle teholle kuin levy.

Tämä antaa saman vaikutuksen kuin yllämainittu esimerkki, mutta tarkemmin. Kontaktilämpömittari reagoi 1/10 asteeseen ja termostaatti 1-2 asteeseen. Elektroninen ohjain voidaan myös liittää magneettiventtiiliin, joka avaa ylimääräisen läpivirtausesijäähdyttimen kolonnissa.

Lab-Master – tislauslaite

Kolonnin korkeus on 59 cm.

Jäähdyttimen korkeus on 20cm.

Ensimmäisen ja toisen läpivirtausesijäähdyttimen väli on 5 cm.

Meijeriliittimen ja ensimmäisen läpivirtausesijäähdyttimen väli on 6 cm.

Kommentteja: Yksi parhaista laitteista markkinoilla. Jäähdyttimen korkeus on vain 20 cm, koska valmistaja ei halua tehdä siitä pitempää. Tämä siksi että estettäisiin liian nopea tislaus, josta seuraa huono lopputulos (nopeutta lasketaan melko nopeasti jos laitteesta tulee lämmintä viinaa). Jäähdytintä voidaan pidentää 5-10 cm, mutta se ei ole välttämätöntä.

Keittoastia

Keittoastia koostuu kahdesta toisiaan vasten asetetusta ruostumattomasta vadista, joiden kummankin tilavuus on 10-15 litraa. Keittoastian tilavuudeksi tulee siten 20-30 litraa. Mikäli pohja pullistelee ulospäin kun keittoastia seisoo keittolevyllä, sitä naputellaan vasaralla kunnes se painuu vähän sisäänpäin. Mikäli sensijaan käytetään kahta taikinakulhoa saadaan matalampi ja leveämpi keittoastia. Tämä on parempi, koska lämmittäminen sujuu nopeammin. Keittopinta (höyrytyspinta) on tällöin suurempi ja tislaus käy nopeammin.

Nämä ovat kaksi käytetyintä keittoastiatyyppiä. Tavallisina välineinä valmistettavia taikinakulhoja ja vateja käytettäessä säästetään paljon rahaa. 30 litran leveä ja matala ruostumaton oluttynnyri käy myös hyvin. Oluttynnyri tulee varustaa sisällä käytettävällä sähkölämmityspatruunalla, koska pohja ei ole tasainen. Keittoastia voidaan muotoilla toisella tavalla, joka antaa vieläkin nopeamman tislauksen (leveä astia, kartiomainen liitäntä kolonniin), mutta ajansäästö verrattuna taikinakulhoihin on merkityksetön.